Tämänhetkinen tutkimukseni keskittyy kahteen aiheeseen. Ensimmäinen on vaalikoneiden käyttö suomalaisessa politiikassa. Toinen on kansalaisosallistuminen ja poliittinen osallistuminen vertailevasta pohjoismaisesta kulmasta. Molemmissa tapauksissa käytän kyselyaineistoja ja olen erityisesti kiinnostunut yhteyksistä ideologioihin ja poliittisiin identiteetteihin.
Aiempi tutkimukseni on käsitellyt affektiivisen poliittisen polarisaation käsitteellistämistä ja mittaamista Suomen kaltaisissa monipuoluejärjestelmissä, sekä poliittista osallistumista, edunvalvontaa ja vaalikampanjointia sosiaalisessa mediassa. Olen hyödyntänyt kyselyaineistoja, sosiaalisen meidan aineistoja, laskennallisia menetelmiä, verkostoanalyysiä ja verkkoetnografiaa.
Affektiivinen polarisaation viittaa poliittiseen polarisaatioon, joka ilmenee poliittisten ryhmien välisissä suhteissa. Väitöskirjani tarkastelee sitä, miten affektiivista polarisaatiota tulisi käsitteellistää, mitata ja ymmärtää Suomen kaltaisissa monipuoluejärjestelmissä.
Tutkimme Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden viisivuotismuistopäivään liittyvää englanninkielistä Twitter-keskustelua yhdistämällä verkostoanlyysiä kriittiseen diskurssianalyysiin. Havaitsimme, että vaikka moniin keskustelussa kiertäviin viesteihin sisältyi kollektiiviseen kollektiiviseen muistityöhön, suruun ja muistonviettoon liittyvä rituaalinen elementin, toinen keskeinen piirre oli onnettomuuden jälkiseurauksia koskeva vahvasti politisoitunut diskurssi.
